Mitä on konserniavustus?

Verohallinto kuvailee konserniavustusta seuraavasti:

“Yritystoimintaa voidaan harjoittaa usean yhtiön muodostamassa konsernissa. Jokaista konserniin kuuluvaa yhtiötä verotetaan itsenäisenä verovelvollisena. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen konserniyhtiön tulos lasketaan ja verotetaan erikseen. Konsernissa toimiminen voi sen vuoksi johtaa raskaampaan verotukseen verrattuna siihen, että toimintaa harjoitettaisiin ainoastaan yhdessä yhtiössä. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa yhden yhtiön toiminta konsernissa on tappiollinen ja toisen voitollinen.”

Konserniavustusta voi antaa emoyhtiöltä tytäryhtiölle tai toisinpäin, seuraavin edellytyksin:

• Molempien yhtiöiden verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia (EVL)
  • Helpottui nyt kun vanhat TVL-sijoitusyhtiötkin yhdistettiin EVL:n alle
• Vähintään 90% omistus, suora tai välillinen
• Tilikaudet päättyvät samanaikaisesti

“Yhtiön hallituksen tulee päättää avustuksen enimmäismäärästä sen verovuoden aikana, jonka tulokseen avustuksella on tarkoitus vaikuttaa.” 

“Konserniavustus luetaan KonsAvL 4 §:n mukaan antajansa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. KonsAvL 5 § edellyttää, että konserniavustusta vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty konserniavustuksen antajan ja saajan kirjanpidossa. Avustuksen määrä ei saa KonsAvL 6 §:n mukaan ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä.”

Konserniavustuksen hyödyt

Emoyhtiö ja tytäryhtiö saattavat tehdä tilikaudella toinen voittoa ja toinen tappiota, jolloin ilman konserniavustusta, veroa tulisi maksuun voitollisesta tuloksesta ja toisen yhtiön tappio vahvistettaisiin ja sen voisi vähentää tulevien vuosien voitoista. Pahimmassa tapauksessa sama trendi jatkuu eli sama yhtiö tekee voittoa ja sama tappiota, jolloin veroa maksetaan vuosi vuodelta ja toisen yhtiön tappioita ei pääse vähentämään mistään tulosta. Konserniavustuksella tilanteen voisi välttää. Veroja ei tulisi maksettua ennenaikaisesti, eivätkä vahvistetut tappiot pääsisi vanhentumaan turhaan.

Moni ei hoksaa hyödyntää konserniavustusta tai pitää sitä byrokratisena ja pelottavana prosessina ja mieluummin maksaa verot. Tämä on kuitenkin tietämättömyyttä, sillä konserniavustus on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen toimenpide, eikä vaadi kuin hallituksen päätöksen, sen pohjalta kirjaukset kirjanpitoon sekä ilmoituksen veroilmoituksen yhteydessä. 

Konserniavustus sijoitusyhtiöissä

Sijoitusyhtiöiden kontekstissa konserniavustuksesta voi olla hyötyä järjestelyssä, jossa sijoitusyhtiö omistaa toisen yhtiön. Toinen yhtiö on yleensä liiketoimintayhtiö, mutta se voi olla myös toinen sijoitusyhtiö. Miksi tällaiseen yritysrakenteeseen on päädytty, on toinen kysymys, ja siihen voi olla useita syitä.

Otollisia tilanteita konserniavustukselle on useita. Yleisin lienee se, että liiketoimintayhtiö, esim. konsultointiyhtiö, tekee tilikaudella voittoa, mutta sijoitusyhtiö tappiota. Sijoitusyhtiössä, jossa sijoitukset käsitellään vaihto-omaisuutena ja arvostetaan alimpaan arvoon eli hankinta-arvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, kirjanpidon tulos on helposti tappiollinen, vaikka todellisuudessa markkina-arvoilla laskettuna tilikausi olisikin ollut voitollinen. Toinen vaihtoehto on, että liiketoimintayhtiö on tehnyt tilikaudella tappiota, mutta sijoitusyhtiö voittoa. 

Lähteet

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/75075/konserniavustus3/

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860825