MILLOIN SIJOITUSYHTIÖN PERUSTAMINEN KANNATTAA?

mennessä | syys 16, 2021 | Sijoitusyhtiö alku | 2 Kommentit

SUORA TULOVEROTUS

Minulta usein kysytään, paljonko pitää olla varallisuutta, että sijoitusyhtiön perustaminen kannattaa. Vastaan aina, että riippuu kokonaistilanteesta. Varallisuuden määrä tai oikeastaan (oletettujen) tuottojen määrä on yksi tekijä, mutta ratkaisevaa on kuinka paljon veroja sijoitusyhtiö säästäisi henkilön omassa kokonaistilanteessa. Lisäksi yhtiörakenteella voi luoda hallinnollisia ratkaisuja, joihin henkilöinä ei päästä.

Sijoitusyhtiö on verosuunnittelutyökalu, jossa tavallista osakeyhtiötä käytetään sijoitusvarallisuuden hallintaan. Verosuunnittelulla tarkoitetaan tulevien veroseuraamusten minimointia ennakoimalla ja valitsemalla eri vaihtoehdoista verovelvolliselle edullisimmat. Verosuunnittelua ei tule sekoittaa veronkiertoon, jossa verovelvolliselle kuuluvia veroja yritetään välttää.  

Pohjalla on veroprosentti: osakeyhtiön yhteisöveroprosentti on tasavero 20% eli siis huomattavasti pääomatuloveroa 30-34% alhaisempi. Kun voittovarat kotiutetaan yhtiöstä omistajille vuotuisina huojennettuina osinkoina, on tuottojen lopullinen verorasitus omistajalle 26-26,80%. Kun sijoitustoiminnan tuotot ovat tarpeeksi korkeat ja siirrytään 34% kantaan, ero veroprosenteissa on jo itsessään syy hallita sijoituksia sijoitusyhtiössä. 

Veroprosentti on kuitenkin vain yksi luku tarinassa. On olemassa lukuisia erilaisia tilanteita, joissa sijoitusyhtiötä on suorastaan välttämätöntä hyödyntää eli osakeyhtiö mahdollistaa verotuksellisia ratkaisuja, joihin henkilöverotus ei taivu. Niistä merkittävimpiä on käsitelty lyhyesti seuraavissa kappaleissa. Täytyy muistaa, että myös henkilöverotuksessa on tietyissä tilanteissa vahvoja veroetuja kuten osakesäästötili ja hankintameno-olettama, joihin taas yhtiöllä ei ole mahdollisuutta.

SIJOITUSYHTIÖN PERUSTAMINEN YHTEISIÄ SIJOITUKSIA VARTEN

Selkeä tarve sijoitusyhtiölle tulee, kun kaksi tai useampia henkilöitä haluaa sijoittaa yhdessä. Yhteisillä sijoituksilla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa yksittäisiä sijoituksia ei ole korvamerkitty eri omistajille kuuluvaksi vaan kaikki sijoitukset ovat yhtä kokonaisuutta ja eri henkilöt omistavat tiettyjä prosenttiosuuksia kokonaisuudesta. Silloin teknisesti sijoitusyhtiö omistaa sijoitukset ja henkilöt omistavat eri osuuksia sijoitusyhtiön osakkeista. Ilman yhtiötä tällaisen järjestelyn luominen on haastavaa. 

Kuvio menee monimutkaisemmaksi, jos tarkoituksena on luoda järjestely, jossa “salkunhoitaja” sijoittaa yhteisiä rahoja ja saa palkkiota salkunhoidosta. Näkemykseni mukaan usein verotuksellisesti tehokkain ratkaisu tällaiseen järjestelyyn olisi kommandiittiyhtiörakenne, jossa sijoitukset ovat kommandiittiyhtiössä, sijoittajien holding-yhtiöt ovat sen äänettömiä yhtiömiehiä ja salkunhoitajan holding-yhtiö vastuunalainen yhtiömies. Yhtiösopimuksella voidaan sitten ohjata haluttu palkkio salkunhoitajalle. Huomioitava asia järjestelyissä, joissa palkkiota saava salkunhoitaja on mukana, on luvanvaraisuus Finanssivalvonnalta. Sääntelyllä pyritään suojelemaan sijoittajien oikeuksia.  

JOHDANNAISKAUPPA

Henkilöverotuksessa on ollut ongelmana ETA-alueen ulkopuolisessa pörssissä, käytännössä usein USA:ssa, käydyn johdannaiskaupan verotus. Kauppojen voitot ovat olleet veronalaisia, mutta tappioita ei ole saanut vähentää. Keskusverolautakunnalta tuli kuitenkin tammikuussa 2021 positiivinen ennakkoratkaisu aiheeseen liittyen, jossa katsottiin, että ennakkoratkaisun hakijan USA:n pörssissä käydyn optio- ja futuurikaupan tappiot saakin vähentää.  

Verohallinnon ohjeistus johdannaiskaupan verotuksesta on kirjoitushetkellä päivitettävänä. Oma veikkaus on, että uudessa ohjeessa katsotaan aiemmasta poiketen ainakin USA:n pörsseissä käydyn optio-, futuuri-, warrantti- ja sertifikaattikaupan tappiot vähennyskelpoisiksi, mutta CFD-kaupan sekä muiden kuin edellä mainittujen johdannaisten tappiot jäävät vielä vähennyskelvottomiksi. Lisäksi, muiden kuin ETA-alueen ja USA:n (ehkä vain suurissa tunnetuissa) pörsseissä käyty kauppa jäänee hyvän kohtelun ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäänevät näin ollen myös kryptojohdannaiset. Toivotaan, että lopputulos on vielä tätäkin veikkausta parempi. 

Tilanne, jossa kauppojen voitot ovat verotettavia, mutta tappiot verovähennyskelvottomia, on verotuksellisesti täysin kestämätön. Silloin sijoitusyhtiön perustaminen on ainut mieleen tuleva ratkaisu vero-ongelman ratkaisemiseksi. Yhtiötä verotetaan eri verolain, Laki elinkeinotulon verottamisesta, mukaan, eikä edellisessä kappaleessa linkattu Tuloverolakiin perustuva ohjeistus päde. Kunhan vaan yhtiön toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi, elinkeinotoiminnan kaikki kulut saa vähentää tuloista, eikä johdannaisten osalta ole säädetty mitään rajoitteita. Sijoitusyhtiö, joka harjoittaa vähänkään aktiivista johdannaiskauppaa, katsottaneen elinkeinotoimintaa harjoittavaksi. 

SIJOITUSYHTIÖN PERUSTAMINEN JA PERINTÖVEROSUUNNITTELU

Osakeyhtiötä on mahdollista käyttää työkaluna pitkäjänteisessä perintöverosuunnittelussa. Yksinkertaistettuna kuvio toimii niin, että perilliset omistavat sijoitusyhtiön osakkeita ja sijoitusyhtiö on rahoitettu vanhemman/isovanhemman yhtiölle lainaamalla rahalla. Lainassa on matala korko tai ei korkoa ollenkaan. Ajan myötä yhtiön sijoitusten tuottaessa voittoa, perillisten omistamien sijoitusyhtiön osakkeiden arvo nousee, eikä tästä koidu veroseuraamuksia perillisille. Suunnittelussa on hyvä käyttää apuna ammattilaista, jotta päästään haluttuun lopputulokseen eli järjestelyssä ei katsota syntyvän lahjaverotettavaa lahjaa. 

NOLLAVEROTETUT PALKAT

Törmään usein tilanteeseen, jossa henkilö sijoittaa ammatikseen, eikä saa mistään palkkatuloja tai muitakaan ansiotuloja. Siirtämällä sijoituksia yhtiön alle ja maksamalla omistajalle palkkaa ~16000€ vuodessa(2021), säästäisi sijoittaja pelkästään tällä toimenpiteellä veroissa 4307-4947€ vuodessa. Lukuihin on päästy seuraavasti. Sijoitustoiminta yksityishenkilönä verotettaisiin 30% tai 34% pääomatuloverokannan mukaan, jolloin 16000e sijoitusvoitosta veroja tulisi maksuun 4800e tai 5440e. Jos sijoitusyhtiö tekisi saman 16000e voiton sijoituksilla ja maksaisi tuon summan palkkana omistajalle, joka ei saa muita ansiotuloja, olisi palkansaajan veroprosentti keskimäärin 1,55% ja työnantajan ainut sivukulu yrittäjän palkasta sairausvakuutusmaksu 1,53% – tämäkin sivukulu vain jos yrittäjä on YEL-vakuutettu. Näistä koituisi maksettavaa 493e. Tässä esimerkissä yhteisöveroa ei koituisi, koska yhtiön tulot ja kulut(palkka) olisivat yhtä suuret ja näin yhtiön verotettava tulo 0. Voit lukea ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta lisää teksteistämme osa 1 ja osa 2. Yrittäjän eläkevakuutus YEL (tekstimme yel osa 1 ja yel osa 2) on huomioitava asia, mutta käsitykseni mukaan ilman erityisen aktiivista sijoittamista YEL-vakuutus ei ole välttämätön.   

Sampsa Leskinen

Sijoitusyhtiöiden verotuksen asiantuntija, tilitoimisto InvestCon perustaja

Etsitkö tilitoimistoa joka ymmärtää sijoittamisesta?

Sivuston tarkoituksena on tarjota tekstejä, joissa kiteytetään tärkeimmät asiat vaikeaselkoisista aiheista ymmärrettävään muotoon

Selaa aiheittain:

SIJOITTAJIEN TILITOIMISTO

Kirjoittajan pyörittämä tilitoimisto InvestCo erikoistuu sijoitusyhtiöihin ja holding-yhtiöihin.

2 Kommentit

  1. Ymmärsinkö oikein, että yrittäjän palkasta ei mene tosiaan mitään sivukuluja jos ei ole YELin piirissä? Muistaakseni yel1-postauksen kommenteissa mainitsit, että tuo sairausvakuutusmaksu menisi joka tapauksessa. Onko sen osalta tapahtunut lakimuutos vai ymmärsinköhän väärin?

    Toinen kysymys liittyen tämän postauksen esimerkkiin. Jos nuo 16000e tulos olisivat osinkotuloja Muu omaisuus -omaisuuslajiin luokitelluista pitkäaikaisista osakesijoituksista, niin saisiko palkat edelleen vähentää niistä jolloin kokonaistulos 0e eikä veroja mene?

    Iso kiitos erittäin hyödyllisestä blogista!

    Vastaa
    • Hei! Kyllä se näin on, että sivukuluja ei mene, ei edes sairausvakuutusmaksua mene jos ei ole yel-vakuutusta. Kiitos kun huomasit tuon yel1-postauksen kommentin, kävin tekemässä sinne korjauksen. Laki ei ole muuttunut, minulla oli itsellä väärä käsitys aiheesta tuolloin.

      Vastauksena toiseen kysymykseen muun omaisuuden osakkeiden osinkotuotoista: kyllä saa yhtiö vähentää niistä palkkakulut. Nykyään kun kaikki toiminta verotetaan elinkeinotulona, eikä vanhaa tulolajijaottelua siis ole, kaikki vähentyy ristiin, poislukien yksi rajoite. Tämä ainut rajoite on muun omaisuuden osakkeiden/yhtymäosuuksien(ky,ay) luovutustappiot, jotka ovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista(kaiken muun omaisuuden, ei pelkät osakkeet/ky/ay).

      Mukava kuulla että teksteistä on ollut hyötyä!

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vastaavia artikkeleita

YEL-uudistus 2023 (päivitetty 30.11.2022)

YEL-uudistus 2023 (päivitetty 30.11.2022)

Yrittäjän eläkelakiin on esitetty muutosta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä ja on mahdollista, että se tulee vielä voimaan 1.1.2023. Käsittelyn tilannetta voi seurata alla olevasta linkistä....

Kuolinpesä – listaamattomien osakkeiden myynti

Vieraskirjoittaja Jaakko JääskeläOstaja-Invest Oy (ostammeosakkeita.fi)   Mukavaa kevään alkua blogin lukijoille! Tämän kertaisen kirjoituksen tavoite on auttaa kuolinpesien (puhekielessä usein perikuntien) osakkaita ymmärtämään, miten listaamattomien...