Ennen kuin yhtiön perustamisilmoitusta lähtee täyttämään, on hyvä tiedostaa mihin on ryhtymässä. Sijoitusyhtiö on osakeyhtiö, jota koskee osakeyhtiön lait ja velvollisuudet. Erityisesti yhden henkilön hallinnoima sijoitusyhtiö on kuitenkin äärimmäisen yksinkertainen osakeyhtiö, koska siinä kaikki hallintoelimet eli yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja ovat yksi ja sama henkilö, eikä osapuolten välillä tarvitse käydä neuvottelua. 

Usean omistajan sijoitusyhtiöissä on lisäksi sovittava yhtiön pelisäännöistä. Välineitä pelisääntöjen sopimiseen ovat yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Osakeyhtiölaki antaa karkeat raamit, mutta se ei ota kantaa yhtiökohtaisiin tilanteisiin. Pelisääntöjen sopiminen kirjallisesti helposti unohtuu kun lähdetään innolla uuteen yritykseen, mutta ne ovat välttämättömiä epäselvien tilanteiden ja riitojen välttämiseksi pidemmällä aikavälillä.  

SUUNNITELMA

Ennen perustamista olisi hyvä myös tehdä mahdollisimman kattava suunnitelma, jotta osataan tehdä perustamisilmoitus ja sopimukset oikeilla “asetuksilla” sekä muut toimenpiteet oikeassa järjestyksessä. Melkeinpä aina jos lähdetään vaan tekemään ilman suunnittelua, tulee myöhemmin enemmän tai vähemmän yllätyksiä, joilta olisi voitu välttyä. Aina asioita voi tavalla tai toisella korjata jälkikäteen, mutta hintana on sekoitus vaivaa, kuluja ja veroja sekä usean omistajan tapauksessa vielä riitaa. 

Alle listattuja aiheita on käsitelty sijoitusyhtiön verotuksen ja kirjanpidon alla. 

1. Onko sijoitusyhtiö kannattava ratkaisu?
2. Miten siirrän varat yhtiöön?
3. Miten sijoitukset luokitellaan muun omaisuuden ja vaihto-omaisuuden välille kirjanpidossa ja verotuksessa?
4. Pitkän aikavälin suunnitelma voitonjakoon
5. Tilitoimiston, mahdollisen tilintarkastajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden valinta
6. Perintöverosuunnittelu: esim. lapset, lapsenlapset tai puoliso mukaan osakkeenomistajaksi heti perustamisvaiheessa?

Jos yhtiössä on useita omistajia, on tilanne monimutkaisempi. Yhden omistajan listan lisäksi on hyvä pohtia:

• Yritysrakenne: olisiko jokaisella osakkaalla hyvä olla oma holding-yhtiö, jotka omistaisivat yhteisyhtiön? Voit lukea aiheesta lisää kategoriassa holding-yhtiö. 

• Yhtiön pelisäännöt: yhtiöjärjestys ja osakassopimus

PERUSTAMISILMOITUS

Osakeyhtiö perustetaan perustamisilmoituksella Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta. Kätevin tapa on käyttää nettilomaketta, mutta nettilomake ei taivu kaikkiin tilanteisiin, jolloin on käytettävä paperilomaketta. Yleisimpiä syitä käyttää paperilomaketta on, jos yrityksen omistajiksi ilmoitetaan yrityksiä tai alaikäisiä. Nettilomakkeella tehdyt ilmoitukset käsitellään yleensä muutamassa arkipäivässä, kun taas paperilomakkeiden osalta käsittelyaika on luokkaa 3-4 viikkoa, ruuhka-aikoina pidempi. Käsittelyaikaan voi lomakkeella pyytää nopeutettua käsittelyä.

Mikäli joudut käyttämään paperilomaketta, eikä olisi aikaa odotella pitkää käsittelyä, monet tilitoimistot tai lakitoimistot myyvät valmisyhtiöitä, eli jo rekisteröityjä yhtiöitä, jotka ovat heti valmiita toimintaan ja joihin muutetaan omistajat, hallitus ja muut yrityksen tiedot ostajalle. Nettilomakkeella y-tunnuksen saa heti ilmoituksen tekemisen yhteydessä. Myös paperilomakkeella y-tunnuksen saa heti, jos toimittaa paperit henkilökohtaisesti PRH:n konttoriin. 

Nettilomakkeen täyttöohjeet

Olen kirjoittanut neliosaisen tiiviin ohjepaketin, jossa käydään läpi koko nettilomake. Ohjeessa selitetään kaikki ilmoituksen merkitykselliset kohdat. 

Osa 1

Osa 2

Osa 3 – tilikausi

Osa 4

PERUSTAMISILMOITUKSEN JÄLKEEN

Käyn tässä läpi tavallisimmat toimet, jotka tehdään pian yhtiön rekisteröinnin jälkeen. Olen yrittänyt laittaa vaiheet kronologiseen järjestykseen, mutta paras järjestys riippuu aina tilanteesta. 

Tilien avaus

Ensimmäisenä vuorossa on pankkitilin avaus yrityksen nimiin. Useimmiten yritystili avataan suomalaiseen pankkiin, mutta etenkin erikoistilanteissa kansainväliset pankit kuten Wise, Revolut ym. ovat nostaneet suosiotaan ketteryytensä ja hinnoittelunsa ansiosta. Suomalaiset pankit veloittavat yritystilistä n. 5-20e/kk riippuen pankista ja palveluista. Etu on ottaa tili samasta pankista, missä henkilökohtaiset tilit ovat, joskin nykyään rahansiirrot pankista toiseen tapahtuvat aiempaa nopeammin.  

Jos aiot käydä kauppaa pörssissä, tarvitsee yritys LEI-tunnuksen. LEI eli Legal Entity Identifier on osa uutta EU-sääntelyä, joka tuli voimaan muutamia vuosia sitten. Kuulostaa pelottavalta, mutta LEI-tunnuksen hakeminen on hyvinkin helppoa. Tunnusta voi hakea esim. PRH:lta, jossa vuosihinta on 86,80e ensimmäisenä vuonna ja 37,20e seuraavina vuosina. Yleensä tunnuksen saa muutamassa päivässä. LEI-tunnusta tarjoavat myös lukuisat ulkomaiset palveluntarjoajat. 

Kun pankkitili ja LEI-tunnus ovat olemassa, on looginen seuraava askel avata yritykselle sijoitustilit eli arvo-osuustilit tai muut vastaavat. Suomalaiset tilit avautuvat usein melko näppärästi, mutta ulkomaisten tilien perustamiseen liittyvä byrokratiaviidakko voi yllättää. Luonnollista, kun kansainväliset palveluntarjoajat ovat tekemisissä lukuisten eri maiden erilaisten dokumenttien kanssa. Suomalaisten dokumenttien sovittaminen kansainvälisiin vaatimuksiin on välillä työlästä. Tilien avauksissa Suomeen tai ulkomaille on hyvä varautua useiden viikkojen odotukseen. 

Kun dokumentit sijoitustilin avaukseen on saatu käsittelyyn, on hyvä hoitaa pakollinen edunsaajailmoitus PRH:lle. Lainsäädännöllisesti asia liittyy Rahanpesulakiin ja EU:n rahanpesudirektiiveihin ja ajatuksena on, että yhtiö tunnistaa ja ilmoittaa henkilöt, jotka joko suoraan tai välillisesti omistavat yli 25% yrityksen osakkeista tai äänistä tai käyttää muulla perusteella kuten osakassopimuksen kautta tosiasiallista valtaa yrityksessä. Ilmoitus on myöhemmin uusittava, mikäli edunsaajat vaihtuvat. 

Kun pankkitili ja mahdollisesti sijoitustili on auki, on vuorossa toteuttaa henkilökohtaisten varojen siirto yhtiöön suunnitelman mukaisesti. 

Hankinnat ja sopimukset

Viimeiseinä tässä listauksessa ovat liiketoimintaan liittyvät hankinnat, sopimukset, liittymät, jäsenyydet ym. Jos et ole palkkatyössä ja sijoitustoimintasi on aktiivista, täyttynee YEL-velvollisuus, voit lukea aiheesta lisää teksteistämme YEL osa 1 ja YEL osa 2. Liiketoiminnan kuluiksi katsotaan lähtökohtaisesti kaikki liiketoimintaan kuuluvat menot. Useissa tapauksissa ei ole kuitenkaan selvää, katsooko Verohallinto kulun liiketoiminnan vähennettäväksi menoksi vai vähennyskelvottomaksi henkilökohtaiseksi menoksi, esimerkkinä vaikka kotona työskentelyn kustannukset. Olen kirjoittanut oppaan, jossa listataan yleisimmät liiketoiminnan menot sekä käsitellään rajatapauksia, voit pyytää sen viestilomakkeella tästä.    

Kiitos lukemisesta, sijoitusyhtiösi on valmis käyttöön, ei muuta kuin kovaa ajoa!