Rahoitusomaisuus kuuluu vaihto-omaisuuden tavoin taseen vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitolaissa rahoitusomaisuutta luonnehditaan seuraavasti: “Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.” (KPL 4:4§). Lain mukaan vaihtuviin vastaaviin ei tulisi kirjata eriä, joiden on tarkoitettu tuottavan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.
Arvopaperikauppaa liiketoimintanaan harjoittava yhtiö tuskin juuri koskaan kirjaa arvopapereitaan rahoitusomaisuuteen. Ehkä jos yhtiöllä on väliaikasesti suurempi käteispaino ja se pitääkin tätä käteistä jossain käteistä vastaavassa korkorahastossa, voisi nämä korkorahastot kirjata rahoitusomaisuuteen.
Yleensä arvopapereita rahoitusomaisuuteen kirjaavat muuta liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt, jotka tekevät vähäistä arvopaperisijoittamista yhtiöön kertyneellä varallisuudella. Usein nämäkin yhtiöt siirtävät arvopaperit vaihto-omaisuuteen sen tuomien hyötyjen takia, jos arvopaperikauppa muuttuu aktiiviseksi ja tavoitteelliseksi.
RAHOITUSOMAISUUDEN KIRJANPITO JA VEROTUS
Rahoitusomaisuusarvopapereista muodostuu verotettavaa tuloa tai verovähennyskelpoista tappiota vain luovutusvaiheessa(tai osingoissa ym. voitonjaoissa). Realisoitumattomat arvonnousut tai -laskut eivät siis vaikuta verotukseen. Asiasta lisää arvostusperiaatteissa alla.
Kauppojen kirjanpito on yksinkertaista ja se tehdään samalla periaatteella kuin yksityishenkilön arvopaperikaupat. Veroilmoituslomakkeessa lähtökohtana on, että jokaisen myynnin kohdalle kirjataan käsin päivämäärät, kappalemäärät, hankintahinta, luovutushinta, kaupankäyntikulut ja mahdollinen valuuttakurssi. Suurempien transaktiomäärien tapauksessa lienee kuitenkin hyväksyttävää kirjata esim. kaikkien tappiollisten kauppojen yhteissumma yhdelle riville ja voitollisten toiselle. Kauppakohtaisen erittelyn voi sitten laittaa veroilmoituksen liitteeksi.
RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUSPERIAATTEET
Tilinpäätös
Yleisin vaihtoehto:
KPL 5:2§: “rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä”
Harvinaisempi, kuitenkin joissain tapauksissa mahdollinen vaihtoehto:
KPL 5:2a§: Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto
Tässä menettelyssä rahoitusarvopaperit arvostettaisiin käypään arvoon eli tilinpäätöspäivän kurssiin ja arvonmuutos kirjattaisiin käyvän arvon rahastoon, jolla siis ei ole tulosvaikutusta. Menettely voisi tulla kyseeseen, jos yhtiön tasearvojen halutaan seuraavan omistusten markkina-arvoa.
Verotus ja veroilmoitus
Kuten vaihto-omaisuudenkin kohdalla, kirjanpidossa rahoitusomaisuuden arvopaperit tulee arvostaa hankintahintaa alemmaksi, jos arvo on laskenut, mutta verotuksessa tilapäistä arvonalenemista ei voi vähentää, toisin kuin vaihto-omaisuuden kohdalla. Kuten yksityishenkilöiden verotuksessa, myös rahoitusomaisuuden kohdalla, arvonalenemisen täytyy olla lopullinen ennen kuin tappio voidaan verotuksessa vähentää. Ajankohtainen esimerkki on Talvivaaran osakkeet, joiden arvonalenemista ei saa vielä vähentää.
Veroilmoituksessa rahoitusarvopapereiden tasearvo lasketaan kahdella tavalla, joista valitaan suurempi.
- Kaikkien rahoitusomaisuuden arvopapereiden hankintahinnat yhteensä
- Kaikkien rahoitusomaisuuden arvopapereiden “vertailuarvot” yhteensä. Vertailuarvo lasketaan seuraavasti:
- Pörssinoteeratut arvopaperit: 70% tilinpäätöspäivän markkina-arvosta
- Listaamattomat arvopaperit: yhtiön vahvistettu vertailuarvo
> kirjanpidossa rahoitusomaisuuden arvopaperit tulee arvostaa hankintahintaa alemmaksi
Miksi näin?
Rahoitusomaisuus arvostetaan tässä mielessä samalla periaatteella kuin vaihto-omaisuus, alla pätkä laista. Miksi näin on, en osaa kovin hyvin vastata. Varovaisen kuvanhan tämä arvostaminen antaa.
Kirjanpitolaki luku 5:
2 § (30.12.2015/1620)
Saamiset, rahoitusvarat ja velat
Taseeseen merkitään:
1) saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;
2) rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä; sekä
3) velat nimellisarvoon tai, jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.
Kirjanpitovelvollinen saa arvostaa 1 momentin 2 kohdassa säädetyllä tavalla myös pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat.
Kun 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut saamiset tai 2 kohdassa tarkoitetut vaihtuvat vastaavat taikka 2 momentissa tarkoitetut pysyvät vastaavat arvostetaan hankintamenoa alempaan arvoon, merkitään erotus tuloslaskelmaan rahoituskuluksi taikka muuhun luonteensa mukaiseen erään.
Kiitokset mielenkiintoisesta infosta. Yksi asia jäi hiukan askarruttamaan: arvostetaanko erivaluutoissa olevat rahavarat samanlailla, kuin vaihto-omaisuuteen kirjatut arvopaperit tilinpäätöksessä?
Kun vertaa kirjapidollisten valuuttatilien saldoa oikeiden valuuttatilien saldoihin, voi tileissä olla heittoja valuuttakurssien heittelyjen vuoksi tilinpäätöspäivänä.
Kiitos kysymyksestä. Valuutat eivät ole vaihto-omaisuutta vaan ne arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Arvonmuutokset kirjataan valuuttakurssivoitoiksi/-tappioiksi, itse olen kirjannut rahoituskuluiksi/-tuotoiksi tilit 9260/9620.
3 §
Ulkomaanrahan määräiset saamiset, velat ja muut sitoumukset
Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset tai muut velat taikka muut sitoumukset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen. (13.7.2001/629)
2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2004/1304.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#a1336-1997
Kiitos selvennyksestä.
Hei miten bitcoinit ym.virtuaalivaluutta käsitellään tilinpäätöksessä?
Hei
Käsittely tilinpäätöksessä riippuu virtuaalivaluutan käyttötarkoituksesta yrityksessä. Jos niiden ajatellaan olevan sijoituksia, ovat ne yleensä joko vaihto-omaisuutta tai pysyvien vastaavien sijoituksia (verotuksessa muu omaisuus), riippuen sijoitustoiminnan luonteesta.
Hyvä kirjoitus!
Ymmärsinkö oikein, että rahoitusomaistuuteen kirjatut arvopaperikaupat eivät vaikuta liikevaihtoon? Ja vaihto-omaisuuteen kirjatut sen sijaan vaikuttavat?
Lisäksi kysyisin, että kun käy kauppaa ETA:n ulkopuolella sijaitsevassa pörssissä noteeratuilla johdannaisilla (esim. jenkkien indeksifutuurit), onko nämä kaupat pakko kirjata vaihto-omaisuuteen, että tappiot on mahdollista vähentää verotuksessa?
Vielä yksi kysymys tuli mieleen: Onko ETA:n ulkopuolista johdannaiskauppaa varten pakko perustaa osakeyhtiö vai riittääkö esimerkiksi avoin yhtiö tai toiminimi?
Kiitos todella hyvistä kysymyksistä, kaikkia noita tilanteita ei ole tullutkaan ajateltua.
Ymmärsinkö oikein, että rahoitusomaistuuteen kirjatut arvopaperikaupat eivät vaikuta liikevaihtoon? Ja vaihto-omaisuuteen kirjatut sen sijaan vaikuttavat?
Näin on osakkeiden, rahastojen ym. kohdalla eli vaihto-omaisuudessa koko myyntisumma on liikevaihtoa. Rahoitusomaisuudessa voitto/osingot ym. ovat rahoitustuottoja, eivätkä ollenkaan liikevaihtoa. Tietyt johdannaiset kuten futuurit kirjataan eri tavalla liikevaihtoon vaihto-omaisuudessa.
Lisäksi kysyisin, että kun käy kauppaa ETA:n ulkopuolella sijaitsevassa pörssissä noteeratuilla johdannaisilla (esim. jenkkien indeksifutuurit), onko nämä kaupat pakko kirjata vaihto-omaisuuteen, että tappiot on mahdollista vähentää verotuksessa?
Varmistelen vielä ja palaan tähän myöhemmin uudessa viestissä. Katso toinen viesti!
Vielä yksi kysymys tuli mieleen: Onko ETA:n ulkopuolista johdannaiskauppaa varten pakko perustaa osakeyhtiö vai riittääkö esimerkiksi avoin yhtiö tai toiminimi?
Ei tutuinta alaa, mutta uskaltaisin sanoa että avoin yhtiö ja toiminimi toimii tässä mielessä. Verotus on sitten oma lukunsa, miten jakautuu esim. ansiotuloksi ja pääomatuloksi, mutta se on toinen kysymys.
Tässä mennään ns. vanhoilla säännöillä eli jos johdannaiskauppa katsotaan elinkeinotoiminnaksi, verotus menee hyvin ja tappiot voi vähentää. Jos sen sijaan ei katsota elinkeinotoiminnaksi, sovelletaan TVL:ää kuten henkilöillä, jossa tiettyjen johdannaisten, kuten ETA:n ulkopuolisten, tappioita ei voi vähentää voitoista.
Lisäksi kysyisin, että kun käy kauppaa ETA:n ulkopuolella sijaitsevassa pörssissä noteeratuilla johdannaisilla (esim. jenkkien indeksifutuurit), onko nämä kaupat pakko kirjata vaihto-omaisuuteen, että tappiot on mahdollista vähentää verotuksessa?
Osakeyhtiön osalta lyhyt vastaus kysymykseen on että ei ole pakko kirjata vaihto-omaisuuteen että voi vähentää, osakeyhtiöt ovat uuden lain mukaan kokonaan EVL-verotuksen piirissä. Tässä kuitenkin täytyy pohtia mikä on oikea ryhmä johdannaiskaupan luonteen perusteella. Jos kyseesssä on aktiivinen kaupankäynti, jossa yritetään tehdä voittoa, on kyse vaihto-omaisuudesta. Jos kyseessä on esim. riskienhallinta, jolla suojataan varsinaista liiketoimintaa, on kyse ehkä mieluiten rahoitusomaisuudesta. Jos taas vaikka satunnainen kokeilu tai muu epämääräinen vähäinen johdannaiskauppa, on kyse muusta omaisuudesta.
Kiitos vastauksista, auttoi todella paljon. Näistä yksityiskohdista on melkein mahdoton löytää netistä luotettavaa tietoa.
Eli jos johdannaiskauppa on aktiivista ja voittoa tavoittelevaa, on kaupat pakko kirjata vaihto-omaisuuteen, jolloin ne ovat liikevaihtoa? Jos näin on, millä tavalla ne kirjataan liikevaihtoon? Tämä kiinnostaa, koska liikevaihdon ylittäessä tietyn rajan yritys muuttuu ALV-velvolliseksi. Tällöin yrityksen muu pienimuotoinen liiketoiminta hankaloituisi huomattavasti.
Mukava kuulla että apua on! Kyllä vaihto-omaisuus taitaa olla ainut oikea luokka, jos johdannaiskauppa on itsenäistä liiketoimintaa.
Liikevaihtoon kirjaaminen riippuu johdannaisesta. Esim. futuureissa plusmerkkiset tilitykset kirjataan liikevaihtoon ja miinusmerkkiset kuluksi. Tässä on varmaan erilaisia tapauksia, mutta usein tilitykset tulevat päivittäin. Optioissa optioiden myynnit ovat liikevaihtoa kuten myös itse asetettujen optioiden preemiot.
Kun mainitsemaasi arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan rajaa lasketaan, siinä ei mielestäni oteta huomioon omaan lukuun tehtyä arvopaperikauppaa. Selvitin asiaa kerran kirjallisen ohjauspyynnön kautta, kylläkin hieman eri kulmasta kun silloin selvitettiin huomioidaanko arvopaperikaupan liikevaihto alv-alarajahuojennusta laskettaessa. Vastaus oli että ei huomioida ja uskaltaisin sanoa että tässä on sama tilanne.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48658/arvonlis%C3%A4verottoman-v%C3%A4h%C3%A4isen-toiminnan-raja-15-000-euroa/