Arvopaperikaupan kirjanpito: vaihto-omaisuus

mennessä | touko 14, 2017 | Sijoitusyhtiö | 36 Kommentit

Vaihto-omaisuus kuuluu taseen vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitolaki luonnehtii omaisuuslajia seuraavasti: “Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.” (KPL 4:4)

Yksi mahdollisuus käsitellä arvopapereita kirjanpidossa onkin ajatella arvopaperit kauppatavaraksi ja kirjata ne vaihto-omaisuudeksi. Arvopaperit muodostavat varaston, jonne niitä ostetaan ja josta niitä myydään. Liikevaihdoksi luetaan kaikki myynnit, ei siis pelkkiä voittoja.

Jotta arvopapereita voi kirjata vaihto-omaisuuteen, on ne täytynyt ostaa myytäväksi tarkoitettuna ja myös selkeästi voitontavoittelumielessä. Jos arvopaperit ovat vain väliaikainen säilytyspaikka tilillä makaavalle käteiselle ja yhtiön liiketoiminta on jotain muuta, puhutaan rahoitusomaisuusarvopapereista.

KPL 4:3: “Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.”

Lain mukaan vaihtuviin vastaaviin, johon myös vaihto-omaisuus kuuluu, tulisi kirjata vain EI usealle tilikaudelle tarkoitetut erät. Arvopaperikauppa on usein luonteeltaan sellaista, että saman tilikaudenkin sisällä myytäväksi tarkoitetut arvopaperit myydään ainoastaan tiettyjen olosuhteiden toteutuessa. Jos toivotut olosuhteet eivät toteudu, myös myynti luonnollisesti viivästyy. Haen tässä sitä, ettei vaihto-omaisuuteen kirjattuja arvopapereita ole pakko myydä tietyn ajan sisällä, jotta ne voisivat olla vaihto-omaisuutta.

Sen sijaan jos arvopaperi ostetaan alunperinkin ilman aikomusta myydä sitä lähitulevaisuudessa, tulisi se kirjata eri ryhmään. Poikkeuksena ovat myös tilanteet, joissa sijoitusyhtiöllä on suuri omistus sijoituskohteesta tai vaikutusvaltaa sen toimintaan. Tällöin puhutaan käyttöomaisuusosakkeista tai pääomasijoitustoiminnasta.

Jos sijoitusyhtiö harjoittaa arvopaperikauppaa, joka luonteeltaan soveltuu vaihto-omaisuuden kaupaksi, kannattaa tätä menettelyä yleensä myös käyttää. Arvonalenemisten kirjaaminen kuluksi (tästä tarkemmin alempana) sekä kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

VAIHTO-OMAISUUS KIRJANPIDOSSA

Arvopaperit käsitellään kirjanpidossa samaan tapaan kuin muukin vaihto-omaisuus. Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat.

Kolmas tili on “Varaston arvonmuutos”, jonka avulla oikaistaan tase vaihto-omaisuusryhmän arvopapereiden osalta tilinpäätökseen. Arvostusperiaatteista lisää alla. Jos edellisessä tilinpäätöksessä arvopaperivaraston arvo on ollut vaikkapa 100.000€ ja nyt se on 150.000€, nostetaan sen tasearvo 150.000 euroon kirjaamalla varaston muutosta 50.000€. Varaston muutoksella on suora tulosvaikutus: varaston arvonnousu on tuloa ja lasku kulua.

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUSPERIAATTEET

Hankintahinta tai alempi (KPL 5:2)

Yleisin tapa pienillä sijoitusyhtiöillä on arvostaa arvopaperit tilinpäätöksessä Kirjanpitolain luvun 5 pykälän 2 mukaisesti:

“rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä”

Lähtökohtana on siis hankintahinta, mutta jos tilinpäätöspäivän markkina-arvo on hankintahintaa alempi, niin silloin käytetään sitä. Nämä arvonalenemiset pienentävät yhtiön tulosta varastonmuutoksen kautta, joka on myös verotuksessa vähennyskelpoista. Seuraavassa tilinpäätöksessä katsotaan taas tilinpäätöspäivän markkina-arvoa ja samaa alkuperäistä hankintahintaa ja valitaan näistä pienempi.

Arvopapereita käsitellään ostoerittäin ja yleensä FIFO-periaatteen mukaan. FIFO:sta voi poiketa vain, jos pystyy osoittamaan, että myy juuri tiettyjä ostoeriä. Näin voi tehdä esim. numeroitujen osakkeiden kanssa pienemmissä listaamattomissa yhtiöissä, mutta pörssiarvopapereiden kohdalla tämä ei ainakaan piensijoittajille taida olla mahdollista.

Käypä arvo (KPL 5:2a)

Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena. Pörssinoteeratuilla arvopapereilla käypä arvo on markkina-arvo, listaamattomilla poikkeama hankintahinnasta täytyy todeta jollain muulla tavalla.

Jos haluaa minimoida yhteisöveroja, tässä menettelyssä harvoin on mieltä, koska myös “realisoitumattomat” arvonnousut tuloutuvat. Jos verot eivät kuitenkaan syystä tai toisesta haittaa, on tämä menettely toki selkeämpi ja helpompi, FIFO-periaatteellakaan ei ole virkaa. Joissain tapauksissa myös halutaan, että tase antaa ajantasaisen kuvan sijoitusten arvosta, jolloin käypään arvoon kirjaaminen tulee kyseeseen.

sijoitusyhtio.net

Sijoittajan asialla

Etsitkö tilitoimistoa joka ymmärtää sijoittamisesta?

Uusimmat kirjoituksemme täydentävät Inderesin analyysipalvelua

Selaa aiheittain:

Investco

SIJOITTAJIEN TILITOIMISTO

Kirjoittajan pyörittämä tilitoimisto Investco erikoistuu sijoitusyhtiöihin ja holding-yhtiöihin.

36 Kommentit

  1. Kiitos hyvästä blogista!

    Miten näkisit vertaislainojen käsittelyn taseessa ja tuloslaskelmassa?

    Itse tulkitsen, että jos lainoihin sijoittaminen kuuluu sijoitusyhtiön pääasiallisiin tulonlähteisiin, niin niistä saatava korkotuotto tulisi lukea mukaan liikevaihtoon, eikä rahoitustuottoihin.

    Joissain palveluissa lainoilla voi käydä myös kauppaa jälkimarkkinoilla. Tulkitsisin itse niin, että tällöin myös pidempiä, yli yhden tilikauden mittaisia lainoja voi laittaa vaihto-omaisuuteen, mikäli niitä on tarkoitus myydä kesken laina-ajan.

    Mitä mieltä olet, olenko hakoteillä?

    Vastaa
    • Moi ja kiitos hyvästä aiheesta! Vertaislainoista onkin tullut jonkin verran kysymyksiä.

      Mielestäni kiteytät asian hyvin. Juuri noin itsekin ajattelen.

      Vastaa
  2. Voisitko jotenkin avata tätä lausetta tarkemmin:
    ”kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna”

    Millä tavalla kirjanpito on kätevämpää (vs. rahoitusomaisuus)?

    Osaatko myös tarkentaa mitä eroa veroilmoittamisessa on?

    Vastaa
    • Moi! Ajattelin tuota kirjoittaessani, että vaihto-omaisuuden kirjanpito on kätevämpää, koska ostoja ja myyntejä ei tarvitse kohdistaa toisiinsa. Riittää kun listaa tilinpäätöshetken omistukset ostoerittäin FIFO-mukaisesti, jonka saa yleensä suoraan välittäjän raportilta. Jälkeenpäin ajateltuna tuon saman pystyy varmasti toteuttamaan esim. taulukon avulla myös rahoitusomaisuuden kohdalla, joskin joutuu vähän enemmän kikkailemaan.

      Jos veroilmoituksen tekee OmaVeron lomakkeen kautta, täytyy rahoitusomaisuusarvopaperiomistukset eritellä. Tässäkin varmaan pystyy soveltamaan esim. syöttämällä koko summan ja laittamalla listan omistuksista liitteeksi.

      Vastaa
  3. Moi ja kiitos selkeästä blogikirjoituksesta!

    Miten yhtiön vaihto-omaisuusosakkeista saamat osingot luokitellaan tilinpäätöksessä? Ovatko ne rahoitustuottoja vai suoraan liikevaihtoa?

    Vastaa
    • Moi! Ovat liikevaihtoa tilinpäätöksessä. Veroilmoituksessa ne tulee kuitenkin tästä poiketen ilmoittaa rahoitustuottojen alla, koska veroilmoituslomakkeella ei ole liikevaihdon alla mahdollisuutta eritellä osinkoja.

      Vastaa
      • Hei. Kiitoksia kirjoituksesta. Miksei sitten kirjaisi osinkoja suoraan rahoitustuottoihin jo kirjanpidossa sekä tilinpäätöksessäkin, jos ne veroilmoituksessa täytyy kuitenkin siellä ilmoittaa? Tuloslaskelmassa näkyvät alempana ja jäävät ebitda/ebit:iä laskiessa pois, mutta haittaako se?

        Vastaa
        • Itse olen kirjannut liikevaihdon alle koska ovat suoraan vaihto-omaisuudesta irtoavia tuottoja. Näin minun mielestä tulee paras kuva. Toisaalta joutuu sitten veroilmoituksessa erottelemaan eli siinä mielessä sinun ehdotus ois helpompi. Eipä taida useinkaan olla suurta merkitystä kumminko kirjaisi.

          Vastaa
  4. KPL 5:2 a § (30.12.2015/1620)
    Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto
    Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetystä poiketen johdannaissopimukset ja muut rahoitusvälineet voidaan merkitä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia standardien soveltamisesta tai niiden soveltamiseen perustuvista lisävaatimuksista tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esittäville tiedoille.

    ”Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena”

    Vaihto-omaisuusarvopaperi ei liene rahoitusväline / rahoitusomaisuusarvopaperi. Tämän kohdan voisitte tarkistaa / varmistaa sinänsä hyvästä ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta.

    Vastaa
    • Hei, kyselin asiasta itseäni viisaammilta. Heidän käsityksensä oli, että noudatettaessa KPL 5:2a §:ää, on mahdollista arvostaa myös vaihto-omaisuus käypään arvoonsa. Näin ollen vaihto-omaisuudessa olevat rahoitusinstrumentit täyttäisivät rahoitusvälineen määritelmän.

      Vastaa
          • Muuten, kun puhutaan auki olevien spekulatiivisten johdannaispositioiden (esim. Futuurit) kirjaamisesta käypään arvoon, niin silloin ei mennäkään varastonmuutoksella, vaan myynnit/siirtosaamisilla ja ostot/siirtoveloilla. Myyntiä syntyy, kun position arvo on positiivinen ja ostoja negatiivisella. Kun positiot sitten aikanaan suljetaan, niin em. kirjaukset puretaan takaisin, ja positiot kirjataan uudelleen lopullisilla arvoilla myynti/ostotilille.

          • Hyvä tarkennus! Usein futuurisopimuksista ”tilitetään” muutos esim. päivittäin tai useamminkin, jolloin voi ajatella myös ettei siirtosaamisia/siirtovelkoja pääse syntymään vaan raha tulee jo tilille.

  5. Hei! Tyhmä kysymys, mutta olen aloittelija näissä jutuissa. Otetaanko arvopaperin nousua ja laskua arvioitaessa huomioon aikaisempina vuosina omistettujen osakkeiden myynti? Eli jos minulla oli varastossa kolmea eri osaketta viime vuonna ja tänä vuonna yhdet osakkeet on kokonaisuudessaan myyty pois. Otanko silloin huomioon vain kahden edellisen osakkeiden arvot varastoa laskiessani? Vai koko edellisen vuoden varaston?

    Vastaa
    • Moi! En tiedä pääsenkö nyt kiinni kysymykseesi, mutta yritän vastata. Tilinpäätöspäivälle tehdään varastoinventaario, jossa listataan tilinpäätöspäivänä omistetut osakkeet ja arvostetaan ne.

      Vastaa
  6. Miten tulisi kirjata kirjanpitoon, jos 2020 olen ostanut listaamattoman yhtiön osakkeita 990 eurolla ja 2021 myyn osakkeet 13 000 eurolla?

    An arvopapereiden osto per kassa ?
    an kassa per arvopapereiden myynti per varaston muutos?

    Vastaa
    • Olettaen, että näitä käsitellään vaihto-omaisuutena, esim. seuraavasti:

      Kassa +13000
      Arvopapereiden myynti -13000
      Vaihto-omaisuus -990
      Varaston muutos (ostojen ryhmässä) +990

      Vastaa
      • Kiitos, noinhan se täytyy tietysti laittaa.

        Vastaa
      • Hei,
        Kiitos mielenkiintoisesta ja informatiivisesta blogista! Listaamattomien yritysten osakkeisiin liittyvästä kysymyksestä tuli mieleen jatkokysymys: onko mitään mahdollisuutta kirjata oy:ni hankkimien listaamattoman yrityksen osakkeet vaihto-omaisuuteen? Osakkeilla on tarkoitus tehdä voittoa, mutta koska osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja ja siten likvidejä, osakkeiden myyntiin voi realistisesti mennä useampikin tilikausi.

        Jos ko. osakkeita ei saa kirjattua vaihto-omaisuuteen, ne menevät kai verottajan näkökulmasta muu omaisuus -otsikon alle, jolloin tästä mahdollisesti johtuvia myyntitappioita ei saisi verotuksessa vähentää muusta kuin muun omaisuuden myyntivoitoista – ei siis muun sijoitustoiminnan (tai muun liiketoiminnan) voitosta. Tällöin moinen omaisuus olisi parempi omistaa yksityishenkilönä yhtiön sijaan.

        Vastaa
        • Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä! Nähdäkseni sinun tapauksessa listaamattomat osakkeet eivät ole vaihto-omaisuutta, koska niitä ei ole hankittu pian myytäväksi, vaan tuottamaan arvoa monena tilikautena. Näin ollen ne ovat luonteeltaan kirjanpidossa pysyviä vastaavia ja verotuksessa muuta omaisuutta.

          Tapauksessasi voisi olla etua jos muun sijoitustoiminnan käsittelisi myös muuna omaisuutena. Samaa mieltä kanssasi siitä, että ”irrallinen” muu omaisuus eli esim. muutamat listaamattomat sijoitukset olisi usein järkevämpää tehdä henkilökohtaisesti eikä yhtiön kautta, olettaen että henkilöllä on muita pääomatuloja, joista vähentää mahdolliset luovutustappiot.

          Vastaa
      • Hei,
        onpas hyviä kommentteja täällä kun etsin varmennusta omaan epävarmaan tietoon.
        Vielä kysyisin että, jos arvopaperit kirjataan ostot osto tilille, myynnit myynti tilille, myynnin voitot/tappiot kirjataan tuolla varaston muutoksella? Eikä voitto/tappio tilillä ollenkaan?

        Vastaa
        • Hei, mukava kuulla että on apua. Kirjaukset menevät kuten sanoit, mutta varaston muutos sisältää lisäksi mahdollisia omistusten arvonalenemia hankintamenosta alaspäin sekä aikaisempien vuosien arvonalenemien palautuksia hankintamenoa kohti. Luovutusvoittoja/-tappioita ei siis kirjata enää em. tilien lisäksi.

          Vastaa
  7. Moikka!

    Minulla olisi kysymys. Yrityksen liiketoiminta perustuu asuntojen flippaamiseen eli ostetaan, remontoidaan ja myydään asuntoja, ja asunnot käsitellään vaihto-omaisuutena. Asunto X on ostettu tilikaudella hintaan 50 000€ ja siihen on kohdistunut remontointikuluja yhteensä 10 000€, mutta asunto kuitenkin myydään vasta seuraavalla tilikaudella. Voisitko selittää juurta jaksaen, että miten tuo kuuluisi kirjata oikeaoppisesti kirjanpitoon kokonaisuudessaan?

    Vastaa
    • Hei!

      – Tilikauden aikana asunnon osto kirjataan ostoihin tuloslaskelmaan esim. tili 4210.
      – Tilikauden aikana remonttikulut kirjataan ostoihin/ulkopuolisiin palveluihin tuloslaskelmaan esim. tilit 4000 ja 4450 (kulut on hyvä eritellä kirjanpidossa jotenkin asuntokohtaisesti).
      – Tilinpäätösvaiheessa asuntoon X kohdistuvat kulut, tässä tapauksessa ainakin 50000e+10000e viedään taseeseen kirjauksella esim. debet tili 15431 Vaihto-omaisuusarvopaperit asunto X ja kredit tili 3610 Keskeneräisten tuotteiden varaston muutos.
      – Myös muut asuntoon kohdistuvat kulut kuten mahdollisesti osa palkoista voidaan aktivoida.
      – Kun sitten joskus myydään, kirjataan koko myyntisumma myynniksi esim. 3460, tilille tullut raha pankkitilille, taseesta tyhjennetään 1543 ja erotus kirjataan 4420 varaston muutos.

      Vastaa
  8. Moi,

    Aloittelijan tarkentava kysymys: Hankintahinta tai alempi (KPL 5:2) arvostusperiaatteessa. Käydäänkö tässä siis tilinpäätöspäivänä osakkeiden jokainen ostoerä erikseen läpi ja valitaan näistä joko hankintahinta tai alempi? Eli eri ostoerissä ostetun osakkeen varaston arvonmuutos voi olla siten isompi, kuin kyseisen osakkeen kokonaisvaltainen arvonmuutos?

    Kiitoksia jo etukäteen!

    Vastaa
  9. Hei

    Olen aivan noviisi näissä asioissa. Jos sijoitusosakkeet käsitellään rahoitusarvopapereina, niin miten myynnit ja ostot kirjataan kirjanpitoon? Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

    Vastaa
    • Hei

      Suoraviivainen tapa on kirjata ostot taseeseen rahoitusomaisuusarvopapereihin. Myynnissä sitten em. hankintahinta kirjataan pois taseesta ja myyntihinnan ja hankintahinnan erotus kirjataan luovutusvoitoksi tai luovutustappioksi. Jos kauppoja on paljon, edellä kuvattu menettely voi olla manuaalisesti eli yksitellen syötettynä melko työläs ja sekavakin. Silloin täytyy pohtia onko rahoitusomaisuus oikea omaisuusluokka eli voisiko arvopapereita käsitellä vaihto-omaisuutena. Jos kuitenkin halutaan käsitellä vaihto-omaisuutena, on mahdollista käyttää apuna taulukkolaskentaa tai muita työkaluja.

      Vastaa
  10. Hei, kiitoksia kovasti sivustonne artikkeleista, niistä on ollut todella arvokasta apua. Minulla olisi kysymys että kuinka CFD-kaupankäynti tulisi kirjata sijoitusyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen? Sanotaan vaikka esimerkiksi jos minulla CFD-positio, hankinta arvo 100 000€ (notional value) ja myyn sen viikon päästä 5000€ voitolla hintaan 105 000€. Onko liikevaihdon osuus position sulkemisen jälkeen 5000€? Ja onko vaihto-omaisuus taseessa juuri ennen myyntiä 100 000€ vaiko käypä arvo 105 000€? Vai kuinka nämä pitää oikeaoppisesti näkyä kirjanpidossa? Kyseessä siis yhtiö jonka kaupankäynti on aktiivista ja voittoa tavoittelevaa. Kiitos vastauksesta etukäteen!

    Vastaa
    • Hei, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. Oma näkemys on että esimerkissäsi liikevaihtoon kirjataan 5000e ja että CFD-positioita ei kirjata taseeseen. Tilinpäätöksen yhteydessä avoimista positioista kirjataan tappiollisten osalta realisoitumaton tappio em. ostotilille ja vastakirjaus esim. siirtovelkoihin.

      Vastaa
  11. Hei!

    Osaatko sanoa miten kirjanpito tapahtuu cfd-tuotteiden kanssa, missä ei omisteta ollenkaan cfd:n kohde-etuutta vaan voitto/tappio määräytyy cfd-position avauksen ja sulkemisen välisenä kohde-etuuden hinnan muutoksena. Voinko kirjata nämäkin kaupat vaihto-omaisuuteen esim. Avaus: Per vaihto-omaisuus an pankkitili, Sulku: Per pankkitili An vaihto-omaisuus. Vai voinko kirjata pelkästään position sulkemisen yhteydessä suoritettavan voiton/tappion ja mihin tämä pitäisi tässä tapauksessa kirjata?

    Vastaa
    • Hei, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. Oma näkemys on kirjata vain realisoitunut voitto/tappio jokaisen position kohdalla. Voitto kirjataan myyntien ryhmään ja tappio ostojen ryhmään. Tilinpäätöksen yhteydessä avoimista positioista kirjataan tappiollisten osalta realisoitumaton tappio em. ostotilille ja vastakirjaus esim. siirtovelkoihin.

      Vastaa
  12. Mitenkähän menetellään, jos aktiivinen kaupankäynti pörssiosakkeilla lopetetaan ja siirrytään vaihto-omaisuuskirjanpidosta pysyvien vastaavien passiiviseen sijoittamiseen.

    Vastaa
    • Hei! Nähdäkseni osakkeet kirjataan kirjanpidossa pysyviin vastaaviin lähtökohtaisesti hankintamenoonsa ja hankintamenojen ero vaihto-omaisuusvaraston kanssa tasataan tuloslaskelman kirjauksella varaston muutos. Asiasta on hyvä mainita muutosvuoden tilinpäätöksen liitetiedoissa. Myös pysyvissä vastaavissa tulee huomioida mahdolliset arvonalenemiskirjaukset, mikäli ne ovat olennaisia. Nämä arvonalenemiskirjaukset eivät kuitenkaan ole verotuksessa vähennyskelpoisia, kuten vaihto-omaisuuden tapauksessa.

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vastaavia artikkeleita

Uudet tekstimme julkaistaan inderes.fi:ssä

Uudet tekstimme julkaistaan inderes.fi:ssä

Uudet kirjoituksemme täydentävät jatkossa Inderesin analyysipalvelua ja julkaistaan inderes.fi:ssä. Ensimmäiset tekstit käsittelevät tuttuja aiheita holding- ja sijoitusyhtiön verotukseen ja kirjanpitoon liittyen, joskin uudesta näkökulmasta. Myöhemmät tekstit tulevat...

YEL-uudistus 2023

YEL-uudistus 2023

Tekstiä on päivitetty 22.11.2023. Yrittäjän eläkelakiin on esitetty muutosta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä ja on mahdollista, että se tulee vielä voimaan 1.1.2023. Käsittelyn tilannetta voi seurata alla olevasta linkistä....

Kuolinpesä – listaamattomien osakkeiden myynti

Vieraskirjoittaja Jaakko JääskeläOstaja-Invest Oy (ostammeosakkeita.fi)   Mukavaa kevään alkua blogin lukijoille! Tämän kertaisen kirjoituksen tavoite on auttaa kuolinpesien (puhekielessä usein perikuntien) osakkaita ymmärtämään, miten listaamattomien...