YEL-uudistus 2023 (päivitetty 30.11.2022)

mennessä | marras 16, 2022 | Holding-yhtiö, Sijoitusyhtiö | 0 Kommenttia

Yrittäjän eläkelakiin on esitetty muutosta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä ja on mahdollista, että se tulee vielä voimaan 1.1.2023. Käsittelyn tilannetta voi seurata alla olevasta linkistä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_102+2022.aspx

Vielä ei tiedetä, miten uudistus todellisuudessa tulee tarkalleen toimimaan ja minkälaisia linjauksia muotoutuu käytäntöön, joten tässä tekstissä on spekuloitu tämänhetkisellä informaatiolla. Uskoisin kuitenkin, että tässä listattuihin asioihin olisi hyvä varautua. Huomioitavaa on se, että oikeastaan periaatteet eivät ole muuttuneet miksikään entisestä, mutta mahdollisesti käytäntö menee nyt hieman lähemmäksi teoriaa.

Esityksen tavoite

Hallituksen antaman esityksen mukaan sen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa.

Mikä muuttuu ja mikä ei muutu

Eduskunnassa käsiteltävänä olevan esityksen mukaan yrittäjän työtulon määrittelemisen perusperiaate säilyisi entisellään. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin täsmennettäväksi yrittäjän työtulon määrittämisessä käytettävistä tiedoista, jotta työtulon arviointi käytännössä olisi eri eläkelaitoksissa nykyistä yhdenmukaisempaa.

Työtulo määräytyisi kokonaisarvion perusteella. Vaikuttavia tekijöitä olisivat mm. alan mediaanipalkka, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvo.

Tässä vaiheessa on vielä epävarmaa, miten tämä käytännössä tapahtuisi ja miten eläkelaitokset huomioivat lainsäätäjän tarkoittamia huomioitavia seikkoja ”yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot”. Yritystoiminnassa nämä vaihtelevat merkittävästi ja eri seikkojen toteennäyttäminen voi olla vaikeaa. Tässä vaiheessa voi olla vielä epävarmaa, miten eduskunnan käsiteltävänä oleva esitys tosiasiassa vaikuttaa yrittäjien työtulojen määrittämiseen.

Yel-tason tarkistukset 2023 alkaen ja siihen liittyvät säännöt

Tarkistusten ajankohdat

Yleisesti ajatuksena on, että työtulo tarkistettaisiin jatkossa kolmen vuoden välein.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eläkelaitos tarkistaisi vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa, ellei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta muulla perusteella viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

Eläkelaitos tarkistaisi vuoden 2024 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on välillä 15 000─25 000 euroa, ellei heidän työtuloonsa ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

Eläkelaitos tarkistaisi vuoden 2025 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa, ellei työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Tarkistusta ei myöskään olisi syytä tehdä, jos yrittäjälle vahvistettu työtulo muuttuisi 112 a §:n 3 momentin mukaisesti enintään 5 prosenttia aiempaan nähden.

Viitaten yllä alleviivattuun kohtaan, voisi siis olla mahdollista tarkistuttaa omaa yel-vakuutusta tarpeeksi olennaisesti ylöspäin 2022 puolella, koska tämä saattaisi johtaa siihen, että ensimmäinen tarkastus tulisi vasta kolmen vuoden kuluttua eli 2025 lopulla. Olennaisuuden määritelmään ei ole otettu kantaa.

Säännöt

Tarkistukset

”Eläkeyhtiöt tekevät yrittäjille tarkistuksista kirjallisen ehdotuksen, johon yrittäjien edellytetään reagoivan määräajassa. Yrittäjä voi täydentää ehdotusta antamalla täydentäviä tietoja työtulonsa tasosta.”

Työtulon vahvistaminen ja takautuvasti määrääminen

”Työtuloa ei saa muuttaa takautuvasti.” Toisin sanoen, jos yrittäjälle on vahvistettu yel-vakuutus tietyllä työtulolla, tarkistuksessa sitä ei voida muuttaa takautuvasti, vaikka tarkistuksessa todettaisiin sen olleen ”liian alhainen”. 

Sen sijaan, jos ei ole yel-vakuutusta ja tarkistuksessa todettaisiin, että se olisi pitänyt olla esim. työtulon mukaan, voidaan yel-vakuutus määrätä maksuun takautuvasti ”todellisen” työtulon mukaan ja korotettuna. Tästä syystä, mikäli on riskiä että työtulosi voitaisiin tulkita korkeaksi ja sinulla ei ole yel-vakuutusta, kannattaa ainakin harkita yel-vakuutuksen (vaikka pienenkin) ottamista vuoden 2022 puolella turvaksi siltä varalta, että 2023 tarkistuksessa yel-vakuutus määrättäisiin maksuun takautuvasti.

Siirtymäajan enimmäiskorotukset työtuloon

Ensimmäisessä tarkistuksessa vahvistettua työtuloa voidaan korottaa korkeintaan 4000e.

Toisessa tarkistuksessa vahvistettua työtuloa voidaan korottaa korkeintaan 4000e.

Yrittäjän vaatimuksesta voidaan toki korottaa enemmän.

Tiivistelmä siitä, miten yel-vakuutuksen tason kuuluisi määräytyä

Ensinnäkin yrittäjäksi yel-vakuutuksen kannalta lasketaan henkilö, joka

  • Omistaa yksin yli 30% osakkeista tai äänivallasta tai perheensä kanssa yli 50% ja itse vähintään yhden osakkeen

JA

  • Työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, kuten on hallituksen jäsen tai tj tmv.

Jos edellä mainitut täyttyvät ja henkilö katsotaan yrittäjäksi, seuraavaksi lasketaan ”työtulo”. Työtulo ei ole sama kuin henkilön saama palkka. Työtulo on se summa, minkä verran em. yrittäjän työt tekemään palkattu työntekijä saisi palkkaa vuodessa. Palkkataso määritellään alan mediaanipalkan mukaisesti ja suhteutetaan yrittäjän tekemiin työtunteihin.

Jos työtulo on yli minimirajan 8 261,71 € (2022) vuodessa, tulee yrittäjän ottaa yel-vakuutus, jonka taso on työtulon suuruinen. Yel-maksun määrä on

  • 18–52-vuotiaille 24,10 % työtulosta
  • 53–62-vuotiaille 25,60 % työtulosta
  • 63–69-vuotiaille 24,10 % työtulosta

Laskutustyötä tekevät yhtiöt

Tälle ryhmälle yel ja sitä kautta uudistus on kaikista merkittävin. Luulen myös, että tämä ryhmä on tarkimmassa fokuksessa vakuutusyhtiöillä. Erityisesti jos yhtiö laskuttaa yrittäjän tekemiä tunteja, muodostuu työtulon minimimäärälle melko selkeä laskentakaava.

Esim. 1. IT-konsultti laskuttaa työstään tunteja, keskimäärin 120 h kuukaudessa eli vähemmän kuin täysi työaika, joka on esim. 160 h/kk. 

Laskentaesimerkki:

Vastaavanlaisen IT-konsultin mediaanipalkka on esim. 4 500€/kk. Työtulon määrä lasketaan silloin: 4 500€*(120/160)*12 = 40 500e vuodessa. YEL-vakuutusmaksut ovat alle 53-vuotiaalle silloin 24,10 %*40 500€ = 9 760,50 €/vuosi tai 813,38€/kk. Nousu verrattuna minimi-yelliin = 165,92e ->813,38e/kk

Tulkinnanvaraisia asioita mihin voinee itse vaikuttaa:

  • Kuinka monta tuntia on tehty työtä (tähän saattaa vaikuttaa myyntilaskulle tehdyt merkinnät, laskutetaanko tunteja vai urakkaa tms)
  • Mikä on tarkka työtehtävä ja ammattitaidon taso: mitä mediaanipalkkaa käytetään vertailuna
  • Aloittava yrittäjä saa laskennassa pelivaraa siinä mielessä, että voinee käyttää laskennassa mediaanipalkkaa alempaa summaa
  • Työpanoksen arvoa arvioitaessa saatetaan katsoa laskutuksen määrää

Aktiiviset sijoitusyhtiöt (treidaajat)

Ratkaisevaa tässä yhteydessä on, kuinka paljon/usein kauppaa käydään. Jos vakuutusyhtiö tms. tutkisi asiaa ja pyytäisi kaupankäyntiraportit, josta näkee tehtyjen kauppojen kellonajat, kuinka suurelta tuntityömäärältä se näyttäisi. Vähemmän ratkaisevaa on siis se, kuinka paljon esim. treidauksen opiskeluun käytetään aikaa.

Laskenta: sama kaava kuin laskutustyötä tekevillä

Tulkinnanvaraisia asioita:

  • Kuinka monta tuntia on tehty työtä
  • Mikä on vastaavaa työtehtävä, jonka mediaanipalkkaa käytetään vertailuna
  • Aloittava yrittäjä saanee käyttää laskennassa mediaanipalkkaa alempaa summaa
  • Mikä on yrittäjän työpanoksen arvo

Passiiviset sijoitusyhtiöt ja holding-yhtiöt

Mikäli et käy aktiivista kauppaa tai hallinnoi itse esim. suurta määrää vuokra-asuntoja, voinet edelleen perustella, että työtunteja yhtiön pyörittämiseksi ei juuri tehdä, eikä silloin työtulon minimiraja n. 8 000 € per vuosi ylity -> ei velvollisuutta ottaa yel-vakuutusta. Kuten aktiivisissakin sijoitusyhtiöissä, ratkaisevaa on miltä toimintasi näyttää ulospäin.

Maksetun palkan määrä ja työtulo

Työtulo ei ole sama kuin palkka. Voiko palkka olla suurempi kuin työtulo? Luulisin että palkka voi olla suurempi kuin työtulo koska yritys saa maksaa mediaanipalkkaa korkeampaa palkkaa.

Voi kuitenkin olla mahdollista, että muotoutuu sellainen linjaus, että palkka ei voi olla suurempi kuin työtulo. Tilanne on relevantti sellaisille sijoitusyhtiöille, joiden omistaja ei ole muualla palkkatyössä ja siten maksaa palkkaa sijoitusyhtiöstä omistajalle vero-optimointimielessä.

Sijoitusyhtiöt, joilla ei ole palkan suuruista yel-vakuutusta, voivat mahdollisesti maksaa palkan sijaan ”ansiotulo-osinkoa” sen verran, että saadaan aikaan haluttu ansiotulo. Jos osingon määrä on yli 8% yhtiön nettovarallisuudesta, on ylittävä osa ansiotulo-osinkoa ja se verotetaan 75% osalta ansiotulona ja 25% verovapaana tulona. Osinko ei ole kuitenkaan kulua yhtiön tuloverotuksessa kuten palkka, joten ansiotulo-osingon ja palkan verotukset ovat käytännössä hyvin lähellä toisiaan. Osingonjako kuitenkin vaatii aina jakokelpoisia varoja eli käytännössä voittoja, palkanmaksu ei vaadi.

Sijoitusyhtiöt, joiden rahoitus on tullut omistajan lainana/SVOP-sijoituksena, pystyvät kätevästi säätämään nettovarallisuustasonsa halutuksi liikuttamalla kirjanpidossa saldoa lainan/SVOPin välillä. Jos taas tase koostuu suurista voittovaroista, ei ansiotulo-osinkoon ole välttämättä yhtä kätevää mahdollisuutta.

InvestCo

Sijoittajien tilitoimisto

Etsitkö tilitoimistoa joka ymmärtää sijoittamisesta?

Sivuston tarkoituksena on tarjota tekstejä, joissa kiteytetään tärkeimmät asiat vaikeaselkoisista aiheista ymmärrettävään muotoon

Selaa aiheittain:

SIJOITTAJIEN TILITOIMISTO

Kirjoittajan pyörittämä tilitoimisto InvestCo erikoistuu sijoitusyhtiöihin ja holding-yhtiöihin.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vastaavia artikkeleita

Kuolinpesä – listaamattomien osakkeiden myynti

Vieraskirjoittaja Jaakko JääskeläOstaja-Invest Oy (ostammeosakkeita.fi)   Mukavaa kevään alkua blogin lukijoille! Tämän kertaisen kirjoituksen tavoite on auttaa kuolinpesien (puhekielessä usein perikuntien) osakkaita ymmärtämään, miten listaamattomien...