Pyrin saamaan tilintarkastajan kirjoittamaan sijoitusyhtiön tilintarkastuksen sisällöstä ja hyödyistä myöhemmin. Käsittelen ensin itse tilintarkastusvelvollisuutta eli sitä, milloin tilintarkastus olisi lain mukaan teetettävä ja milloin ei. Tilintarkastuksen voi teettää, vaikka velvollisuutta ei olisi.
Tilintarkastuslaki sanoo tilintarkastusvelvollisuudesta seuraavaa:
2 § Tilintarkastusvelvollisuus
Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.
Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (raja):
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Jos yhteisöllä ei ole 1, 2 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.
TILINTARKASTUSVELVOLLISUUS ENSIMMÄISILLÄ TILIKAUSILLA
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
Kun yritys aloittaa, tilintarkastajaa ei ole velvollisuutta valita, “jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilitarkastajan valitsematta jättämiseen ole”. Toisin sanoen, jos luulet rajojen ylittyvän, pitäisi valita. Yritys kuitenkin tekee päätöksen itse.
ENSIMMÄISEN TILIKAUDEN PÄÄTYTTYÄ
Jos tilintarkastaja on valittu ensimmäiselle tilikaudelle, tilintarkastus tulee teettää riippumatta siitä, ylittyivätkö rajat vai eivät. Jos ei oltu valittu ja rajat ylittyivät, tilintarkastusta ei ole velvollisuutta teettää ensimmäiselle tilikaudelle.
TOINEN TILIKAUSI
Jos rajat ylittyvät, tilintarkastaja valitaan toiselle tilikaudelle usein ensimmäistä tilikautta käsittelevässä yhtiökokouksessa. Valinnan voi tehdä myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöhemmin. Tilintarkastajan toimikausi on yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi jatkuva. Toisin sanoen, niin kauan kuin yhtiökokous ei päätä vaihtaa tilintarkastajaa, säilyy sama tilintarkastaja toimeensa valittuna. Luonnollisesti tilintarkastaja voidaan koska tahansa yhtiökokouksen päätöksellä kuitenkin vaihtaa.
Tarkastellaan pykälää: “tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä”. Toisin sanoen, velvollisuus muodostuu, jos kummalla tahansa: päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet. Koska takana on vain päättynyt tilikausi, voidaan tarkastella vain sitä. Jos vähintään kaksi rajaa on ylittynyt, velvollisuus muodostuu ja tilintarkastaja tulisi valita yhtiökokouksessa tarkastamaan yhtiön toista tilikautta. Tilanteessa jossa tilintarkastusvelvollisuuden rajat ylittyvät jo ensimmäisenä vuotena ei ole siis perusteita sille, että tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta toisena vuotena.
Pienellä sijoitusyhtiöllä harvemmin on yli kolmea työntekijää, joten rajojen ylittyminen vaatii sekä 100 000e taseen loppusumman sekä 200 000e liikevaihtoa. Liikevaihto muodostuu vaihto-omaisuusarvopapereiden myynneistä, niiden osingoista, korkotuotoista ja muusta vastaavasta tuotosta.
SEURAAVAT TILIKAUDET
Kolmannella tilikaudella tilintarkastaja tulisi valita jos päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet.
Tuon velvollisuuspykälän olisi ehkä voinut lainsäätäjä muotoilla helpomminkin tulkittavaan muotoon. 🙂
Osaatko sanoa onko tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyöntiin jotain sanktioita tmv? Esim yritys jolla on 2017 ylittynyt 1) ja 2)ssa ylitys alle 10%, ja 2018 vain 1) ylittynyt kuten myös aiempina vuosina ja todennäköisesti myös tulevina vuosina, mutta ei ole tehnyt tilintarkastuksia. Voisi olettaa että tällaiset laiminlyönnit poimittaisiin automaattisesti tilinpäätöstiedoista, mutta mahtaako olla näin? Onko tietoa tai kokemuksia mahdollisista seuraamuksista?
Samaa mieltä, äärimmäisen epäselvä. En ole koskaan kuullut kenenkään saavan sanktioita, enkä usko että kukaan seuraa. Onko jollain muulla tietoa tai kokemuksia?
Huhtikuussa 2018 työryhmä esitti muutosta noihin rajoihin mutta se on vielä ministeriössä valmistelun alla. kunhan se tulee eduskuntaan niin olettamus on että se menee läpi (toivottavasti vuoden 2019 aikana).
Uusi esitys on:
Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen.
Esitys vedettiin pois:
https://www.suomentilintarkastajat.fi/toimintamme/ajankohtaista/uutisia/helsingin-sanomat-tilintarkastusvelvollisuus-sailyy-ennallaan
Tarkoittaako ”palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä” sitä, että henkilöitä on vähintään 4 vai vähintään 3? Jos yrityksellä on tasan 3 henkilöä, täyttyykö ehto? Tämäkin on kovin epäselvä.
Hyvä kysymys. Tosiaan epäselvästi kirjoitettu. Oma näkemys on, että kuten muissa vastaavissa tilanteissa, tässäkin työntekijöiden keskimääräinen määrä lasketaan henkilötyövuosien mukaan. Esim. kaksi osa-aikaista, jotka ovat tehneet keskimäärin puolta työaikaa, ovat yhteensä yksi kappale.
”Yli kolme” tarkoittaa nimenomaan yli, eli tasan kolme ei täytä tätä ehtoa.
Tähän kohtaan en ole vielä löytänyt kunnon vastausta. Mitä tarkoittaa käytännössä tämä, että tilintarkastaja on aina valittava, jos yrityksen pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta? Tämä on sijoitusyhtiöllä ainakin tosiasiallisesti useimmiten se tilanne, ainakin tosiasiallisesti. Vai pitääkö täyttyä myös tuo jälkimmäinen ehto, eli lisäksi olla huomattava vaikutusvalta toisessa yrityksessä?
”Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.”
Kyllä, molempien kohtien tulee täyttyä. Ensimmäinen tosiaan usein sijoitusyhtiöillä täyttyy. Jälkimmäinen ehto täyttyy nähdäkseni jos yhtiöllä on vähintään 20% jonkin toisen yhtiön äänimäärästä tai muuten huomattava vaikutusvalta. Tämä tulee tuolta KPL 1 luku ja 8 §, joka käsittelee osakkuusyritystä.
Ensimmäisen kohdan osalta tulkinnanvaraa tulee myös esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö omistaa toisen yhtiön osakkeita (yli 20% äänistä), mutta lisäksi yhtiö harjoittaa laskutustoimintaa. Tällöin voisi tulkita pääasialliseksi toiminnaksi laskutustoiminnan.