Suomessa henkilösijoittajan verotus on sen verran raskasta, että se ohjaa verosuunnitteluun monimutkaisempien rakenteiden, kuten vakuutuskuoren ja sijoitusyhtiön kautta. Ruotsissa otettiin vuonna 2012 käyttöön sijoitussäästötili ISK, joka tarjoaa kaikille tasapuolisen, yksinkertaisen ja ennen kaikkea sijoittajan kannalta verotehokkaan ratkaisun. Norja otti oman ASK-tilinsä käyttöön vuonna 2017 ja Tanska on tulossa seuraavaksi. Suomessa on ollut avauksia aiheesta ja mallia selvitetään.
Verotehokkuus riippuu toki sijoitussäästötilin ehdoista, mutta ainakin Ruotsissa ja Norjassa ehdot ovat erinomaiset. Molemmissa maissa johtavana ajatuksena on, että arvopapereita voi ostaa ja myydä vapaasti ilman suoria veroseuraamuksia. Suomessa sijoittajille saattaa tulla eteen tilanteita, joissa arvopapereiden myyntiä rajoittavat suuret veroseuraamukset. Näin esimerkiksi, jos arvopaperi on prosentuaalisesti paljon voitolla. Alla olen eritellyt perustiedot tilien ehdoista, toivon lukijoiden huomauttavan mahdollisista virheistä.
RUOTSIN ISK-TILI
Ruotsissa ISK-tilille ja sieltä pois voi siirtää vapaasti rahaa ja ilmeisesti mitä vaan arvopapereita(osakkeet, rahastot, todistukset, johdannaiset, warrantit ja strukturoidut tuotteet jne.), mutta ei kuitenkaan listaamattomia osakkeita.
Tilin sisäisistä voitoista ei makseta veroa, eikä tappioita voi vähentää. Pääomasta lasketaan 1,00% + valtion lainan koron verran, kuitenkin yhteensä vähintään 1,25%. Tämä summa katsotaan henkilön pääomatuloksi, josta Ruotsissa verotetaan 30%. Laskelma tehdään vuosineljänneksien keskiarvona. Pankit tai muut välittäjät eivät käsittääkseni veloita ISK-tilistä säilytyspalkkioita.
ESIMERKKI. Henkilöllä on sijoitusvarallisuutta 100.000. Salkku tuottaa 7% vuodessa eli 7000. ISK-tilin kautta sijoittajalle muodostuu tuloa 1250, valtion korkojen ollessa korkeintaan 0,25%. Vanhalla systeemillä tuloa muodostuisi siis 7000, josta maksetaan verot ennemmin tai myöhemmin.
Tänä päivänä kuulostaa ainakin omaan korvaan erittäin hyvältä diililtä. Laskuvuosina homma on toisinpäin, koska veroa maksetaan ISK-tilistä silloinkin. Myös valtion koron noustessa diili huononee.
NORJAN ASK-TILI
Norjassa ASK-tilille voi ostaa tai siirtää vain ETA:lla kotipaikkaansa pitäviin yhtiöihin ja osakerahastoihin. Tili toimii samalla periaatteella kuin suomalainen vakuutuskuori/kapitalisaatiosopimus. ASK-tilin sisällä voi siis käydä kauppaa verottomasti ja tililtä voi nostaa verottomasti varoja niin kauan kuin sijoitettu pääoma on palautettu. Norjan mallissa lopullinen verotus on tavallaan sama, mutta veronmaksua voi siirtää hyvinkin kauas ja vieläpä palauttaa ensin sijoitetun pääoman. Pankit tai muut välittäjät eivät käsittääkseni veloita myöskään ASK-tilistä säilytyspalkkiota.
JOS SIJOITUSSÄÄSTÖTILI TULISI SUOMEEN
Jos Suomeen otettaisiin käyttöön sijoitussäästötili vastaavilla ehdoilla kuin Ruotsissa tai Norjassa, uskaltaisin väittää sen olevan useimmissa tapauksissa vakuutuskuorta ja myös listattuihin arvopapereihin sijoittavaa sijoitusyhtiötä houkuttelevampi järjestely. Toki kaikki riippuu sijoitussäästötilin ehdoista.
Sijoitusyhtiöille olisi edelleen käyttöä mm. seuraavissa tapauksissa:
- Sijoitusyhtiöt, jotka sijoittavat kohteisiin, joita ei saa sijoitussäästötilin alle.
- Näitä olisivat todennäköisesti ainakin listaamattomat yhtiöt, kiinteistöt ja asunto-osakkeet sekä kryptovaluutat. Norjassa sijoitussäästötilin alle eivät sovellu kuin ETA-alueen osakkeet ja osakerahastot.
- Ns. hybridiyhtiöt, joissa sijoitetaan muun yritystoiminnan voittoja, koska ei haluta nostaa varoja ulos yhtiöstä korkealla veroasteella.
- Holding-yhtiöt, samalla periaatteella kuin yllä
Haaveiletko omasta sijoitusyhtiöstä? Katso Tilitoimisto Helsinki Sampsanon sijoitusyhtiön perustamispaketti.
LÄHTEET